keskiviikko 16. marraskuuta 2011

29. Queen: A day at the races (1976)

Kuuntele koko albumi Spotifysta
A day at the races on ensimmäinen kuulemani Queen-albumi, ja se on pysynyt suosikkinani aina siitä saakka. Levy ei sisällä aivan yhtä mahtipohtisia ja kunnianhimoisia lauluteoksia kuin edeltäjänsä A night at the opera (joka sisälsi kappaleen Bohemian Rhapsody, hiteistä suurimman), mutta edeltäjänsä lailla se on yksi harvoista Queen-levyistä, jotka ovat tasaisen laadukkaita ensimmäisestä kappaleesta viimeiseen.

Ensimmäisen kohtaamiseni Queenin A day at the races -albumin kanssa sijoitan Tampereen upouuteen Kaupunginkirjastoon (siihen metson muotoiseen) 1980-luvun loppupuoliskolle. Kouluni naapuriin rakennetusta kirjastosta tuli suosikkipaikkani. Yläasteen aikana kävin kirjastossa, ja etenkin sen musiikkiosastolla, valehtelematta vähintään kerran jokaisena koulupäivänä. Musiikkiosastolla oli mukavan henkilökunnan lisäksi kolme äänieristettyä musiikinkuunteluhuonetta, joissa sai rauhassa istua mukavilla tuoleilla ja kuunnella laadukkaista Genelecin kaiuttimista haluamaansa musiikkia. Eräänä päivänä laskin tässä kuunteluhuoneessa levysoittimen neulan kirjaston hyllystä löytyneelle Queen-levylle.

Brittiläisestä Queen-yhtyeestä tuli suurnimi viimeistään Bohemian Rhapsody -kappaleen jälkeen, joka löytyi yhtyeen vuonna 1975 julkaistulta albumilta A night at the opera. Odotukset vuotta myöhemmin julkaistua albumia kohtaan olivatkin kovat, eikä niitä vähentänyt se että levyn nimi kopioitiin jälleen Marx-veljesten elokuvasta A day at the races ja että kannessa oli uusi versio samaisesta kuningattaren sinetistä mikä koristi myös edellisen levyn kantta.

Tästä levystä tuli menestys samoin eväin kuin edeltäjästäänkin. A day at the races sisältää tasaisen laadukkaan, mutta silti tyyleiltään vaihtelevan kokonaisuuden lauluja, jotka saavat kuuntelijan välillä rokkaamaan, tanssimaan valssia, nauramaan ja itkemään.

Jos Opera-levyn tunnetuin raita keimaili oopperan kanssa, on tämän albumin suurin hitti kädenojennus gospelin suuntaan niin tyyliltään kuin tekstiltäänkin.
Somebody to love on gospel-muotoon puettu yksinäisen ihmisen rukous rakkauden puolesta. Laulun säveltänyt Freddie Mercury antaa vokaaliosuuksissa kaikkensa ja kuullostaa rakkauden nälässään aidolta ja vilpittömältä. Monitasoiset laulustemmat ovat jatkoa Bohemian Rhapsodin huikeille kuoro-osuuksille.

Mercury on tämän Queen-albumin näkyvin lauluntekijä, vaikka albumilta löytyy jälleen kaikkien yhtyeen jäsenten sävellyksiä. Levyllä teatraalisin kappale on Mercuryn säveltämä ja lähes kokonaan yksin esittämä You take my breath away. Muuta yhtyettä edustaa ainoastaan Brian Mayn kitarasoolo kappaleen loppupuolella. Mercury soittaa pianoa ja laulaa kappaleen kaikki stemmat, vaikka yleensä yhtyeen lauluharmoniat syntyvät Mercuryn, Mayn ja rumpali Roger Taylorin yhteistyönä.
Mercury vastaa myös levyn huumoripalasta. Kappaleessa Millionaire waltz esiin nousee myös John Deaconin vikkelät bassokuviot ja Brian Mayn sähkökitaravalssi.
Queenin A day at the races -albumilta on vaikea poimia 3-4 esimerkkiraitaa, sillä sen kaikki kappaleet olisivat ansainneet erityisesittelyn. Nyt esittelemättä jäävät muun muassa levyn aloittava perusrokki Tie your mother down, John Deaconin positiivinen pop-pala You and I, Roger Taylorin Blues-valssi Drowse ja Mayn tiukka intiaanitarina White man. Suosittelenkin albumia kaikille, joita Queenin musiikki kiinnostaa, mutta jotka eivät ole päässeet Greatest hits -kokoelmia pidemmälle.

Tämänkertaisen blogikirjoitukseni päätän levyn päätösraitaan, osittain japaniksi laulettuun Teo Torriatteen. Brian Mayn sävellys julkaistiin uudelleen Japanin keväisen maanjäristyksen ja hyökyaallon uhrien auttamiseksi tehdyllä levyllä. Freddie Mercury on Mayn herkän kappaleen täydellinen tulkki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti