Kuten jo aiemmassa Donna Summer -kirjoituksessani kerroin, en aluksi pitänyt tuottajatrio Mike Stockin, Matt Aitkenin & Peter Watermanin tuotoksista. Pidin niitä halpoina pintahitteinä verrattuna esimerkiksi Beatlesin tai Queenin musiikkiin, jota kuuntelin paljon 80-luvun loppupuolella. Jason Donovanin kappaleet kuitenkin soivat jatkuvasti Music Televisionilla, jota lukiossa välitunneilla katselimme.
Pitkällisen aivopesun jälkeen minulle kävi samoin kuin Donna Summerin SAW-hittien kanssa, Jason Donovanin hitit jäivät soimaan päähäni ja alkoivat yllättäen kuullostaa hyvältä. Pian huomasin itseni levykauppa Epe'sin kassalla ostamassa Jason Donovanin levyä Between the lines. Kaupan myyjä huomautti vähemmän tahdikkaasti minun olevan "ensimmäinen mies" joka levyn osti.
- Jason Donovan: When you come back to me (musiikkivideo, YouTube)
Levyn aloittava When you come back to me edustaa vuosikymmenen vaihteen SAW-tuotteita hyvässä ja pahassa. Tietokonetta on käytetty soundien luomisessa ahkerasti, ja ainoa soitinääni levyllä lienee sooloa soittava akustinen kitara. Videolla on kaikki tuon ajan musiikkivideon kliseet, pitkässä takissa heiluva laulaja kävelee laulaen edestakaisin, huonekalut pyörivät ja tavarat lentävät halpojen kuvaefektien ristitulessa.
Toisaalta melodia on tarttuva ja sisältää riittävästi koukkuja ja pieniä yllätyksiä, jotta melodisesta poppiksesta pitävä kuuntelija viihtyy. Kovin montaa peräkkäistä kuuntelukertaa laulu ei kestä, mutta jos kuunteluiden välillä on riittävän paljon aikaa (hyvä frekvenssi on 2-3 kertaa vuodessa), ei lauluun ehdi kyllästymään. Jason Donovan ei laulajana ole virtuoosi, mutta hänen äänessään on miellyttävän neutraali sointi ja laulu on jotakuinkin puhdasta aikana, jolloin Auto tunea ei vielä oltu keksitty.
- Jason Donovan: Hang on to your love (musiikkivideo, YouTube)
Yllätyksen koin kuitenkin vasta ostettuani leyvn. Levyn kolmas kappale Another night oli vielä edeltäjäänsäkin parempi. Stock-Aitken-Waterman trio todisti tällä kappaleella, että he eivät tyytyneet pelkästään toistamaan vanhoja ideoitaan, vaan löysivät aina välillä myös jotain uusia ideoita melodioihinsa. Tämä koskee erityisesti kappaleen perussäkeistöä, jonka sointukulut kiehtovat minua edelleen. Kertosäe on sitten tavanomaisempi, mutta silti toimiva.
- Jason Donovan: Another night (musiikkivideo, YouTube)
Valitettavasti useimmat Stock-Aitken-Waterman-tuottoiset albumit noudattivat vanhan ajan businesslogiikkaa: riittää että albumilta löytyvät hittikappaleet, muulla sisällöllä ei ole niin väliä. Tämä pätee myös Between the lines -albumiin. Kolmen hitin rinnalle tuotetut kappaleet ovat selvästi nopeasti kyhättyjä täytekappaleita. Levyn voi kuunnella läpi irvistämättä, mutta ei tee mieli palata kuin noihin kolmeen edellämainittuun kappaleeseen.
Tämän levyn jälkeen Donovan palasi teatterin lavalle esiintyen pääroolissa Andrew Lloyd Webberin musikaalissa Joseph and the Amazing Technicolor Dreamcoat. Donovan sai musikaalin tunnusmelodiasta itselleen vielä ykköshitin, mutta sen jälkeen musiikkiura hiipui ja Donovan keskittyi näyttelijänuraansa.
Nyt Jason Donovanin musiikista on helpompi pitää kuin reilut 20 vuotta sitten, jolloin Donovanin levy piti piillottaa levyhyllyn pimeimpään nurkkaan. Hänen parhaiden hittiensä teho ei ole kadonnut.
Hänen musiikkiaan ei kannata kuunnella, jos kaipaa monitasoista musiikkielämystä. Mutta aina kun mp3-soittimeni arpoo "paremman" musiikin seasta yhden hänen SAW-hiteistään, tulen hyvälle tuulelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti