keskiviikko 20. syyskuuta 2023

Abba top 110 osa 2 (91-100): Kivoja kuriositeetteja ja yliarvostettuja singlehittejä


Vaikka tämän artikkelin käsittelyssä on edelleen Abban sävelsammion pohjimmainen sakka ei näitä kappaleita voi haukkua turhiksi tai täysin epäonnistuneiksi tekeleiksi. Parin mielestäni yliarvostetun singlekappaleen seasta löytyy pari hiomatonta, unohduksiin jäänyttä helmeä, joita ei ylisoitto ole päässyt pilaamaan. 

100. King Kong Song (Waterloo 1974)

Abbaa ei hyvällä tahdollakaan voi kutsua rokkiyhtyeeksi, mutta jotkut yhtyeen yritykset rankemmassa musiikkityyissä ovat ihan hauskoja. King Kong Song on selvästi huumorimielessä tehty revittely kesken Waterloo-albumin äänitysten. Kappale ei kestä kovin montaa kuuntelukertaa, mutta muutaman vuoden välein kuultuna se nostaa hymyn huulille, oli se hymy sitten ivallinen tai huvittunut.

99. Bumblebee (Voyage 2021)

On harmillista, että Voyage -albumin kymmenestä kappaleesta kaksi mitättömintä annettiin Anni-Frid Lyngstadin laulettavaksi. Luonnon monimuotoisuutta puolustavassa laulussa kimalainen edustaa kaikkia niitä eliölajeja, joiden tulevaisuus on uhattuna ihmisen toiminnan seurauksena. Valitettavasti, jälleen kerran, kappaleen sovitus ja tuotanto on jätetty puolitiehen. Uransa huippuaikoina Abba olisi väsymättömän ideoinnin avulla tehnyt tästä musiikillisesti vaikuttavan ja sanomaltaan puhuttelevan mestariteoksen. Voyage-albumilla Bumblebee jää keskinkertaiseksi syntetisaattorivihellykseksi.

98. Lay All Your Love On Me (Super Trouper 1980)

Lay All Your Love On Me on tänä päivänä yksi Abban suosituimmista kappaleista, mutta minua se ei ole koskaan puhutellut. Kyseessä on ihan pätevä ja tarttuva pop-kappale, mutta siitä puuttuu se jokin, mikä erottaa Abban muista popyhtyeistä. Mielenkiintoiset sovitukselliset ratkaisut ja kappaleen huipentava kliimaksi puuttuvat. Kertosäe on tylsä, eikä kappale muutenkaan tunnu ensimmäisen säkeistön jälkeen etenevän minnekään. 

97. Medley - Pick a Bale of Cotton / On Top of Old Smokey / Midnight Special (kokoelmalevy 1975)

Saksalaiselle hyväntekeväisyyslevylle äänitetty sikermä kuullostaa nopeasti kyhätyltä paketilta, joka menee ohi jälkiä jättämättä. Ammattitaitoiset muusikot yhtyeen jäseniä myöten tekevät hyvää työtä, mutta selvältä välityöltä tämä tuntuu.

96. I Am a Marionette (The Album 1977)

Abban viidennen albumin päätöskappale on uljaasti sovitettu ja hienosti esitetty kappale, josta pidin aikoinaan todella paljon. Vuosien varrella olen kuitenkin huomannut kuinka köyhä kappaleen melodia on ja mielenkiintoisista sovituksellisista ratkaisuista huolimatta lopputulos jää vaatimattomaksi.

95. You Owe Me One (single b-puoli 1982)

Keväällä 1982 Abba aloitti uuden levyn äänitykset, mutta yhtyeen jäsenet huomasivat pian, että homma ei toiminut ja yhtyeen yhdeksännen albumin äänitykset jätettiin kesken. Kolmesta valmiiksi saadusta kappaleesta You Owe Me One on ainoa, joka nähtiin julkaisemisen arvoiseksi ja silloinkin se sijoitettiin Under Attack -singlen b-puolelle. Kappale on kuivakka ja iloton, joka kuvaa ilmeisen hyvin yhtyeen sisäistä kemiaa tuohon aikaan.

94. Angeleyes (Voulez-Vous 1979)

Minulla on omituinen suhde Abban kuudenteen albumiin. Voulez-Vous-levyn kappaleista viisi julkaistiin singlenä jossain puolella maailmaa, mutta nämä viisi kappaletta ovat mielestäni levyn huonoimmat. Angeleyes ei ole lauluna varsinaisesti huono, ei tosin kovin hyväkään, mutta minua häiritsee sen lauluosuudet. Abba tunnetaan monikerroksisista lauluharmonioistaan, mutta tässä kappaleessa lauluraitoja on selvästi liikaa ja niiden muodostamasta äänivallista on vaikeaa, joissain tilanteissa mahdotonta tunnistaa yhtyeen jäsenten persoonallisia ääniä. Voulez-Vous äänitettiin uudessa supermodernissa, varta vasten Abban tarpeisiin rakennetussa studiossa, ja useassa levyn kappaleessa lauluosuuksien äänityksissä olisi ollut parannettavaa. Angeleyes-kappaleessa uuden studion lastentaudit iskevät korville kaikkein eniten.

93. I Have a Dream (Voulez-Vous 1979)

Fridan vakuuttava ja vetoava tulkinta onnistuu nostamaan keskinkertaisen melodian ja kornin ja naiivin rajamailla keikkuvan tekstin kelpo Abba-kappaleeksi. Kappale istuu kuitenkin huonosti Voulez-Vous-albumin bailukappaleiden sekaan, ja minun on vaikea uskoa että Britannian singlelistalla se nousi kakkoseksi asti. Laulun loppuun lisätty lapsikuoro saa monet nyrpistämään nokkaansa, mutta minusta kuoro on onnistuttu upottamaan laulun maailmaan ihan mallikkaasti, sata kertaa paremmin kuin 22 vuotta myöhemmin Little Things -kappaleessa.

92. Santa Rosa (single 1972)

Abban toisen singlen b-puoli on ihan mukavasti rakennettu ralli, josta kehittelyllä olisi voinut saada ihan toimivan Abba-kappaleen. Nyt kappale on jäänyt Bennyn ja Björnin duetoksi ja kauas siitä kansainvälisestä hittipotentiaalista mihin siinä olisi ollut ainesta. Minä olen aina pitänyt tästä, ja se on yksi unohdetuista Abba-kuriositeeteista, joihin neuvon tutustumaan jos yhtyeen varhaiset vaiheet kiinnostavat.

91. Rock 'n' Roll Band (Ring Ring 1973)

Kuten aiemminkin olen sanonut Abba ja Rock sopivat huonosti samaan lauseeseen, eikä tämäkään kappale nimestään huolimatta rokkaa. Benny ja Björn eivät kuitenkaan osanneet tehdä huonoja melodioita, ja Abba käytti vähäisempienkin kappaleittensa äänityksiin aikaa ja ajatusta. Santa Rosan lailla Rock'n'Roll Band ei juurikaan kuulosta Abbalta (Agnethan ja Fridan äänet kuuluvat vain vaimeasti taustakuorossa), mutta ihan kiva ralli tämäkin.


Lähettänyt klo Ei kommentteja:

lauantai 2. syyskuuta 2023

Abba top 110 osa 1 (101-110): vääriä valintoja ja epäonnistuneita yrityksiä


Abba on ollut osa elämääni 1970-luvun loppupuolelta asti, Abba-faniksi minua on voinut kutsua vuodesta 1979 alkaen. Yli 40 vuoden aikana musiikki-sivistykseni, musiikkimakuni ja levykokoelmani on laajentunut moniin suuntiin, mutta Abba on aina ollut suurin musiikkirakkauteni ja levysoittimeni ahkerin pyörittäjä. Abba on the Beatlesin ohella ainoa artisti, jonka levyllä julkaistun tuotannon tunnen kokonaisuudessaan omituisimpia sinkun b-puolia myöten. Jokaisesta kappaleesta löydän jotain sanottavaa. Ja nyt on aika sanoa.

Kolme vuotta sitten listasin Abban kaikki 100 kappaletta (niitä tosiaan oli tasaluku) ja laitoin ne paremmuusjärjestykseen. Vuotta myöhemmin yhtye julkaisi kymmenen kappaletta lisää, ja kaksi vuotta sen jälkeen olen tullut riittävän tutuksi niiden kanssa että voin sijoittaa ne omalle paikalleen uuteen Abba Top 110 -listaan. Muutoksia kolmen vuoden takaiseen listaan (jonka voi tarkistaa perusteluineen Twitteristä) on tullut vähän.

Abban tuotanto laatu on pysynyt korkealla koko vaihtelevan 10 vuotta (+uusi paluu) ja 9 albumia kestäneen kohtuullisen kompaktin uran aikana. Vaikka ero listan parhaiden ja huonoimpien kappaleiden välillä on suuri, ei yhtyeen levyiltä löydy mielestäni juuri lainkaan täydellisiä kalkkunoita tai kappaleita jotka olisin toivonut jäävän nauha-arkistojen uumeniin. Suurin osa kappaleista on erittäin nautittavia levytyksiä ja lähes jokaisesta löydän positiivista sanottavaa. Niin myös Abba Top 110 -listan pohjimmaisten kymmenen kappaleen kohdalla. Esittelen ne nyt.

110. Little Things (Voyage 2021)

Abba on aina ollut laatutietoinen ja maineestaan tarkka yhtye, ja varsinaisia virheliikkeitä yhtye on musiikin osalta tehnyt erittäin vähän. Yksi sellainen on kuitenkin Little Things -kappaleen julkaiseminen nykyisessä muodossaan vuoden 2021 come-back-albumilla Voyage. Jouluaiheinen hempeily lässyteksteineen on ehkä ainoa Abba-kappale, jonka ylitse hyppään Abba-levyjä kuunnellessani. Kappaleen melodia on ihan viehättävä, ja esimerkiksi Benny Anderssonin pianosoolona se toimisi hyvin. Nykyiseen tekstiin yhdistetty höttötulkinta ei  sen sijaan toimi lainkaan. Kaiken kruunaa täysin päälleliimattu lapsikuoro.

109. Man in the Middle (Abba 1975)

Abban muutamasta kantaaottavasta kappaleesta vuoden 1975 Man in the Middle on vaatimattomin. Kappale keinuu ihan mukavasti eteenpäin, mutta laulun teksti on varsin nolostuttava ja kokonaispaketti on kaukana laadukkaasta Abba-musiikista. Solistina toimivan Björn Ulvaeusin lauluntekstien huippukausi oli vielä tulossa, ja menestyksen viisasten kivi vain muutaman kuukauden päässä. Tämän kappaleen päähenkilöstä tulee mieleeni Donald Trump.

108. Suzy-Hang-Around (Waterloo 1974)

Onneksi Abban menestys ei myöskään ollut Benny Anderssonin laulutaidon varassa. Yhtyeen uran ainoassa Bennyn laulamassa kappaleessa on hienosti rakennettuja lauluharmonioita, mutta se ei yksinään riitä nostamaan kappaletta pohjasakan yläpuolelle.

107. What About Livingstone (Waterloo 1974)

Vihdoin Abban naisjäsenet pääsevät näyttämään osaamistaan. Agnetha Fältskog ylistää tyhjänpäiväisessä kappaleessa avaruustutkimuksen ja löytöretkeilyn merkkihenkilöitä ja onnistuu melkein vahvalla tulkinnallaan pelastamaan kappaleen sen turhuudesta. Melkein.

106. So Long (Abba 1974) 

Abba yritti uusia Waterloon menestyksen glam-rock-henkisellä So Long -kappaleella, josta tuli yhtyeen uran huonoiten menestynyt single. Näin jälkikäteen ajateltuna se ei ole ihme. Kappaleen melodia on hyvää ja tarttuvaa Abban keskitasoa, mutta rankka kitaratausta ja kirkumista lähentelevät laulusuoritukset tekevät kappaleesta vaikea kuunneltavaa. Toisella tavalla sovitettuna ja äänitettynä kappale olisi voinut menestyä hyvinkin. Onneksi yhtye siirtyi tämän jälkeen pian pois Gary Glitter -osastolta.

105. I Saw It In the Mirror (Ring Ring 1973)

Monissa rankinglistauksissa tämä Bennyn ja Björnin duettona laulama kappale pitää jumbosijaa Abban tuotannossa. Minusta tämä rauhallisen harmiton tekele ei ole ihan niin huono, mutta kovin hepposeksi tämän kappaleen anti jää verrattuna yhtyeen kokonaistuotantoon. Naislaulajien taustaharmoniat parantavat hieman tätä sympaattista lauluturhaketta.

104. I Do I Do I Do I Do I Do (Abba 1975)

Abban neljäs kansainvälinen singlejulkaisu menestyi maailmalla ihan mukavasti, mutta kappaleen levytys on onnistuttu pilaamaan tunkkaisella äänityksellä. Levyn soundimaailmaa hallitsee läpitunkeva saksofoni ja Agnethan ja Fridan laulusoundi kuulostaa tukkoiselta liian monen päällekkäisäänityksen seurauksena. Ihan ok sävellys, mutta epäonnistunut levytys.

103. No Doubt About It (Voyage 2021)

Benny Andersson teki ennen Voyage-albumia albumikaupalla hienoa musiikkia monella eri musiikkityylillä, joten Voyage-albumin muutamat hutilaukaukset olivat minulle suuri yllätys ja pettymys. No Doubt About It on tyhjänpäiväinen kappale melodialtaan ja toteutukseltaan, eikä Anni-Frid Lyngstadin vilpitön mutta samalla kireä laulusuoritus juuri paranna kokonaisuutta. Levyn muut kappaleet osoittivat, että Abba pystyi parempaan, mutta tämä kappale (ja listan pohjalta löytyä Little Things) herättävät kysymyksen, tehtiinkö osa levyn kappaleista kuitenkin liian isolla kiireellä.

102. Rock Me (Abba 1975)

Hyvistä yrityksistä huolimatta Abba ei onnistunut rokkaamaan kuin ajoittain (onnistuneita esimerkkejä tulossa listalla myöhemmin). Björnin kukkoilu tässä kappaleessa on lähinnä huvittavaa. Onneksi Agnetha ja Frida ottavat ohjat käsiinsä kappaleen loppupuolella pelastaen sen mitä pelastettavissa on.

101. Crazy World (single 1976)

Money Money Money -singlen b-puolelle piillotettu naiivi kolmiodraama jätettiin syystä pois yhtyeen vuoden 1975 julkaistulta kolmannelta albumilta. Crazy World on esimerkki siitä, miten hienosta melodiasta huolimatta kappaleesta ei saatu aikaan onnistunutta lopputulosta. Levyltä löytyy hienoja Abbamaisia sovituksellisia koukkuja ja tehokas väliosa, mutta Björnin laulama kappale jää loppujen lopuksi torsoksi. Abba jätti monia hienoja kappleita julkaisematta, koska yhtyeen jäsenet eivät olleet tyytyväisiä lopputulokseen. Ehkä Crazy World -kappaleelle olisi pitänyt tehdä samalla tavalla.


Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)