Näytetään tekstit, joissa on tunniste Cumulus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Cumulus. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

147. Cumulus: Höstvisa/Vinden i ditt hår (single 1977)

Cumulus-yhtyeen repertuaari oli 1970-luvulla laaja. Toisessa laidassa oli suomen- ja ruotsinkielinen folkmusiikki ja välilä yhtyeen musiikki oli selvää poppia, yhtye teki jopa yhden albumillisen rock-klassikoita salanimellä Dick Dynamite and His Hot Lips. Yhtyeen tunnetuin ja menestynein kappale on kuitenkin versio Erna Tauron ja Tove Janssonin ikivihreästä Höstvisa, joka oli ensimmäinen suomalaislevy Ruotsin singlelistan kärkikymmenikössä ennen Suomi-heavyn voittokulkua 2000-luvulla.

Höstvisa/Syyslaulu oli tunnettu laulu jo 1965-vuodesta lähtien, jolloin tämä Erna Tauron säveltämä ja Tove Janssonin sanoittama laulu menestyi hyvin Yleisradion järjestämässä laulukilpailussa (Euroviisuista ei kuitenkaan tällä kertaa ollut kysymys). Suomenkielisen käännöksen Janssonin tekstistä teki Esko Elstelä. Laulusta tekivät oman versionsa muiden muassa Bo Andersson ja Marjatta Leppänen. Molemmilla kieliversioillaan tämä ikivihreän aseman saanut laulu vakiinnutti paikkansa yhteislaulutilaisuuksissa, koulujen musiikintunneilla ja toivekonserttien soittolistoilla. Tunnetuiman ja menestyneimmän version kappaleesta teki Cumulus.

Cumulus oli suomalaisen popmusiikin kameleontteja 1970-luvulla. 1960-luvun lopun Hair-musikaalin ja folkbuumin vanavedessä syntynyt yhtye levytti folkin lisäksi eri maiden kansanmusiikkia, keskitien amerikkalaisia pop-kappaleita ja suomenkielisiä versioita rock-klassikoista. Yhtyeessä yhdistyivät suomalainen ja suomenruotsalainen musiikkikulttuuri ja se teki tasaiseen tahtiin levyjä molemmilla kotimaisilla kielillä. Vuosikymmenen loppupuoliskolla yhtyeeseen kuuluivat Anki Lindqvistin lisäksi Cay Carlsson, Sakari Lehtinen, Petri Hohenthal ja Lasse von Hertzen, joka oli korvannut yhtyeestä soolouralle lähteneen Hectorin.

Syyslaulu ei koskaan ole kuulunut suosikkikappaleisiin. Kotonani tätä laulua laulettiin paljon, ja olin jo ehtinyt siihen jo kyllästymään. Cumuluksen koreilematon ruotsinkielinen tulkinta muutti kuitenkin mieleni kappaleesta.
Cumulus levytti kappaleen alkuperäistekstin kanssa vuonna 1977. Yhtye esitti kappaletta myös suomeksi (kts. ylläoleva linkki), mutta suomennetun version he levyttivät vasta vuonna 1990. Vaikka sovitus on periaatteessa molemmissa levytyksissä sama, on vuoden 1977 ruotsinkielinen versio äänitteenä ja tulkintana paljon parempi.

Ruotsinkielinen teksti sopii paremmin Anki Lindqvistin suuhun ja teksti muutenkin soljuu paljon paremmin. En myöskään pidä tavasta, jolla Lindqvist notkauttaa säkeiden loput tavalla, jota hän ei ruotsinkielisessä versiossa käytä. Jotenkin minusta tuntuu myös siltä, että 70-luvun äänitystekniikka antaa enemmän oikeutta yhtyeen hiveleville lauluharmonioille, kuin 90-luvun digitaalitekniikka, joka antaa levytykselle steriilin soundin.  Elstelän käännös tulkitsee suomenkielelle hienosti Janssonin runon tunnelmalliset vivahteet.

Kappale huomattiin myös Ruotsissa. Single nousi parhaimmillaan Svensktoppenin sijalle kuusi (edellä hönkäilivät mm. Baccaran Yes sir I can boogie ja Donna Summerin I Feel love) ja kappaletta kantanut albumi nousi sijalle seitsemän. Tältä albumilta löytyi myös singlen b-puoli Vinden i ditt hår, jonka sävelsi nuori ruotsalainen lauluntekijä Torsten Arnbro.
Suomalaislaulun menestys Ruotsissa oli ennenkuulumaton, eikä sama toistunut kuin vasta 2000-luvulla, jolloin Suomi-heavy levisi kotimaamme ulkopuolle (tosin eivät edes Lordi eikä Nightwish yltäneet Ruotsin singlelistalla kahdeksatta sijaa korkeammalle). Uusista levyistä ja jopa omasta televisiosarjasta huolimatta Cumulus ei kuitenkaan toista hittiään Ruotsin listoille saanut.

Cumuluksen ura alkoi myös pikkuhiljaa hiipua. Vuonna 1981 yhtye osallistui Syksyn Säveleen kappaleella Juorujuttu, mutta sen jälkeen ainakin levyrintamalla oli hiljaista. Yhtyeen viimeiseksi julkaisuksi jäi vuonna 1991 julkaistu albumi Swing (jolla julkaistiin myös aiemmin julkaisematta jätetty syksärikappale). Tätä kirjoitettaessa ei Cumuluksen 16 albumista ainuttakaan ole julkaistu cd:nä mikä on suuri puute suomalaisten levyjen uudelleenjulkaisuissa.

Höstvisa on Cumulusta parhaimmillaan ja se löytyy cd-muodossa kokoelmalevyiltä, joita onneksi on julkaistu useampia.

Lue myös:

maanantai 2. huhtikuuta 2012

82. Cumulus: Sua kaipaan/Herra B+5 rakastuu (single 1972)

Huom. kuva digitaalisesti manipuloitu alkuperäisen kuvan puuttuessa.
1970-luvulla vaikuttanut Cumulus-yhtye kategorisoidaan usein yksinomaan folk-yhtyeeksi. Hair-musikaalin laulajista muodostunut yhtye esitti kyllä paljon musiikkia folk-tyylillä, mutta yhtyeen levyillä olivat edustettuina myös monet muut tyylit. Vuonna 1972 ilmestynyt kappale Sua kaipaan on tyyliltään amerikkalaista keskitien aikuispoppia, ja singlen b-puoli taas on lähinnä kupletti. Molempien laulujen suomennoksen oli tehnyt pian tämän jälkeen menestyksekkään soolouran aloittanut Hector.

Cumulus tuli minulle tutuksi Syksyn Sävel -kilpailun myötä 1970-luvulla. Yhtye osallistui kisaan kymmenen vuoden aikana seitsemän kertaa. Voittoa eikä juuri menestystäkään tässä kisassa tullut, mutta yhtyeen esittämän kappaleen puolesta lähetin äänestyspostikortin useampana vuotena. Cumuluksen tuotantoon tarkemmin olen kuitenkin tutustunut vasta viimeisten vuosien aikana, jolloin olen muun muassa kirjastoista haalinut yhtyeen albumeja ja siirrellyt niitä cd-muotoon.

Cumulus syntyi 1960 ja 1970 -lukujen vaihteessa Svenska Teaternin Hair-musikaalin esiintyjäkunnan keskuudesta. Yhtyeen tunnetuimpia jäseniä oli teinitähti Anki Lindqvist ja Palkkasoturi-singlellä tunnetuksi tullut Heikki Harma eli Hector. Yhtyeen alkuperäismiehistöön kuuluivat myös Cay Karlsson, Sakari Lehtinen ja Petri Hohenthal. Hector erosi yhtyeestä vuonna 1973 ja yhtyeen kokoonpanoon tuli sen 20 vuotisen olemassaolon aikana muutamia muitakin muutoksia.

Vaikka sekä Anki että Hector olivat tunnettuja folk-laulajina, ei yhtyeen tyyli rajoittunut ainoastaan folkiin. Eri maiden kansanmusiikin lisäksi Cumulus lainasi tyyliä amerikkalaisesta pop-rockista, pohjoismaisesta iskelmästä ja laulelmasta. Vuonna 1972 julkaistu single Sua kaipaan oli käännös America-yhtyeen hitistä I need you, jonka suomensi Cumuluksen suomenkielisistä teksteistä pääasiassa vastannut Hector. Levyn tuotannosta ja sovituksesta huolehtivat Matti ja Pirjo Bergström, ja lopputulos hivelevine lauluharmonioineen on mielestäni alkuperäisesitystä parempi.
Hieno laulu esitettiin koskettavasti vuonna 1994 kuolleen tuottaja Matti Bergströmin muisto-ohjelmassa, jolloin lauluun liittyi myös toinen tuottaja Pirjo Bergström.

Singlen b-puolella on tietokonetreffejä (jo 40 vuotta sitten!) ironisesti käsittelevä Herra B+5 rakastuu, joka puolestaan on Hectorin käännös Lindisfarme-yhtyeen kappaleesta Meet me in the corner.
Cumuluksen ura jatkui aina 1990-luvun alkupuoliskolle saakka. Yhtyeen avainhenkilön Anki Lindqvistin kuolema on tehnyt tyhjäksi toiveet yhtyeen paluusta. Tuottelijaan yhtyeen tuotanto on jäänyt valitettavan vähälle huomiolle levy-yhtiöiden puolesta, yhtyeen 15 albumista ei ainuttakaan ole julkaistu cd:nä. Suurimpia Cumulus-hittejä on julkaistu halpiskokoelmilla uudelleen ja uudelleen, ja niiltä jokaiselta löytyy myös Sua kaipaan, joka oli yhtyeen tunnetuimpia kappaleita.

Singlen b-puoli löytyy tällä hetkellä vain Hectorin singlejulkaisut kokoavalta Hectobox-boxilta.