![]() |
Kuuntele koko albumi Spotifysta. |
1960-luvun loppupuolella toiminut birminghamilainen rock-yhtye The Idle Race tunnetaan parhaiten Electric Light Orchestra (ELO)-yhtyeen voimahahmon Jeff Lynnen ensimmäisenä yhtyeenä. Yhtyeen kolme albumia jäivät aikoinaan huomiotta, mutta sittemmin levyjen uusintajulkaisut ovat löytäneet tiensä monen Jeff Lynne ja ELO-fanin hyllyyn. Idle Racen ensimmäinen albumi on Lynnen leikkikenttä, jossa monitasoiset tarinat kohtaavat 1960-luvun psykedeelisen soundipaletin. Electric Light Orchestran 70- ja 80-lukujen sinfonisen popin siemenet Lynne kylvi jo tällä levyllä.
Vaikka cd-levyjä parjataan monesta syystä, niin niiden suuri ansio, etenkin 1990-luvulla, oli tuoda kuuntelijoiden saataville musiikkia, joka muuten olisi helposti jäänyt unholaan. Hyvä esimerkki on Birminghamista kotoisin oleva yhtye The Idle Race, jonka vuosina 1968-1971 julkaistut kolme albumia katosivat aikoinaan jälkiä jättämättä. Neljännesvuosisata myöhemmin yhtyeen musiikki koottiin cd-kokoelmalle Back to the Story, jonka avulla minäkin tutustuin yhtyeeseen ensimmäisen kerran. Tässä vaiheessa The Idle Race oli noussut kulttimaineeseen yhtyeenä, jossa levytysuransa aloitti nuori herra nimeltä Jeff Lynne.
- The Idle Race: Follow Me Follow (Spotify)
- The Idle Race: The Birthday (Spotify)
- The Idle Race: I Like My Toys (Spotify)
Monien muiden
brittipopin psykedeliavuosien rock-yhtyeiden tapaan The Idle Race otti suoria
vaikutteita the Beatlesilta, eikä Jeff Lynne ole koskaan kiistänyt
lukkarinrakkauttaan liverpoolilaisyhtyettä kohtaan. Kappale The Lady Who Said
She Could Fly on kuin jatko-osa Beatlesin Lucy In the Sky With Diamonds -laululle kertoen (oman tulkintani mukaan) mitä tapahtui taivaalta pudonneelle Lucylle. Kappaleen jousisovitus toimii
siltana 1960-luvun psykedelian ja 70-luvun sinfonisen popin välillä.
The Birthday Party on enemmän kuin lupaava ensijulkaisu sinfonisen popmusiikin nerolta, jolla selvästi oli jo 21-vuotiaana enemmän annettavaa kuin mitä hän sai yhdelle albumille mahtumaan. Idle Racen toisen albumin jälkeen Roy Wood houkutteli Lynnen The Move -yhtyeeseensä, ja yhdessä he perustivat Electric Light Orchestra -yhtyeen vuonna 1971. Vaikka The Idle Race oli nelihenkinen yhtye, ovat The Birthday party ja sitä seuraava albumi Lynnen leikkikenttiä. Yhtä kappaletta lukuunottamatta hän sävelsi ja lauloi levyn kappaleet itse, kuten hän tulisi toimimaan ELO-vuosinakin (en edes muista muiden Idle Race -yhtyeen jäsenten nimiä).
- The Idle Race: Morning Sunshine (Spotify)
The Birthday party on edelleen Jeff Lynnen 60 vuotta kestäneen uran hienoimpia levyjä. Viisi valitsemaani esimerkkikappaletta eivät riitä kuvaamaan sitä tyylien ja tunnelmien skaalaa, joka tältä levyltä löytyy. Jos kiinnostuksesi heräsi niin suosittelen lämpimästi tutustumaan yhtyeen koko tuotantoon. Onneksi uudet cd- ja vinyylijulkaisut sekä streaming-palveluiden helppous ovat palauttaneet The Idle Race -levy kaikkien saataville.
Lue myös:
- 137. The Move: Message from the country (1971)
- 139. Electric light orchestra: No answer (1971)
- 44. Electric Light Orchestra: Eldorado (1974)
- 204. Electric Light Orchestra: A New World Record (1976)
- 249. Electric Light Orchestra: Out of the blue (1977)
- 212. Electric Light Orchestra: Balance of power (1986)
- 75. Jeff Lynne: Armchair theatre (1990)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti