Näytetään tekstit, joissa on tunniste Erick Benzi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Erick Benzi. Näytä kaikki tekstit

torstai 12. huhtikuuta 2012

85. Céline Dion: 1 fille & 4 types (2003)

Kuuntele koko albumi Spotifyssa
Kun kanadanranskalaisen laulajatähden Céline Dionin englanninkielinen ura oli huipussaan, antoi ranskankieli hänelle mahdollisuuden irroitella ja kokeilla jotain muuta. Aiemmin samana vuonna vastikään äidiksi tullut Dion oli aloittanut viisivuotisen konserttiputken Las Vegasissa. Neljän ranskalaisen muusikon ja lauluntekijän kanssa tehty 1 fille & 4 types on vastakohta Las Vegasin ylellisyydelle. Riisutut sovitukset ja pitkälle akustinen tunnelma tekee levystä lämpimän ja miellyttävän. Viiden muusikon yhteistyö toimii ja levy on yksi Dionin parhaista.

Suhtautumiseni Céline Dionin englanninkieliseen ja ranskankieliseen tuotantoon on kuin kuuntelisin kahta eri artistia. Itse olen aina pitänyt enemmän tämän kanadanranskalaisen laulajan äidinkielellään esittämästä musiikista, sillä se tuntuu paljon omakohtaisemmalta ja aidommalta.

Aina 1990-luvun alkupuoliskolla tapahtuneen kansainvälisen läpimurtonsa jälkeen näitä Dionin kahta uraa on viety hyvin eri suuntiin. Maailmanmarkkinoille suunnatut englanninkieliset levyt ovat korostetun Amerikkalaisia. Siirappinen tuotanto, amerikkalais-"iskelmän" veteraanilauluntekijät Diane Warrenista David Fosteriin ja levyn kansissa esiintyvän artistin glamouria tihkuva imago aiheuttavat hylkimisreaktion monissa kuuntelijoissa. Dion laulaa hyvin, mutta englanninkieli on laulajalle selvästi vieras kieli ja hän saa lauluihin harvoin kovin henkilökohtaista otetta.

Läpimurron jälkeen Céline Dionin ranskankielinen ura jäi kakkosprioriteetille, mutta se oli vain hyvä asia. 1 fille & 4 types ("Yksi likka ja neljä jätkää") on hyvä esimerkki siitä, miten laulaja sai ranskankielisellä albumilla rentoutua ja tehdä jotain aivan muuta. Itsepalvelupesulassa(!) kuvattu levyn kansi (ja ensimmäinen musiikkivideo) ovat hyvin kaukana Las Vegasin kimalluksesta.

Céline Dionin taustalla soittavat ja laulavat neljä "jätkää" olivat hänen kaksi edellistä ranskankielistä levyään tuottaneet Jean-Jacques Goldman ja Erick Benzi, ranskalainen lauluntekijä Jacques Veneruso ja kitaristi Gildas Arzel.  Levy tuotettiin pienellä miehityksellä (likan ja jätkien lisäksi levyllä esiintyi vain kourallinen muita muusikoita) ja äänitettiin nopealla aikataululla Dionin Las Vegasin konserttien välissä. Goldman, Veneruso, Benzi ja Arzel vastasivat myös levyn sävellyksistä. Mikäli Tout l'or des hommes -musiikkivideota on uskominen, levynteko ja yhdessä musisoiminen oli hauskaa.Tämä myös kuuluu levyllä.

Kanadalaistähti, jota yksi säveltäjistä kutsuu laulajien Rolls Royceksi, on tehtävänsä tasalla. Englaninkielisillä levyillä ihmisiä ärsyttävät maneerit ovat tällä levyllä aisoissa ja ranskankielellä laulettaessa ne tuntuvat jopa kuuluvan asiaan. Levyllä ääneen pääsevät myös säveltäjät, kappaleella Apprends-moi lauluvuoron saavat Dionin lisäksi kaikki neljä jätkää. Yhteistyö toimii tässäkin saumattomasti.


Sovitukseltaan rikkain kappale soundeiltaan varsin riisutulla levyllä on kappale Je lui dirai (Kerron hänelle), joka on Dionin rakkauslaulu vastasyntyneelle pojalleen Réné-Charlesille. Laulun tekstissä laulaja kuvailee mitä kaikkea hän kertoo lapselleen tämän synnyttyä.

Kerron hänelle
että elämä kutsuu häntä
ja maailma odottaa,
että maa on niin kaunis
ja taivas suuri.
Kerron hänelle
että hän on kaunis,
rakastan häntä,
hän on elämäni ja iloni.
Hän on yksi miljoonien joukossa,
mutta silti minulle ainutlaatuinen. 

Hempeän tekstin vastapainoksi ripeästi etenevä kappale on sovitettu kuullostamaan lähinnä irlantilaiselta kansantanssilta. Säveltäjä-sanoittaja Jean-Jacques Goldmanin tyylien yhdistelmä toimii, ja kappale on levyn ehdottomia huippukohtia.
Levy päästää kuulijan lähemmäksi 35-vuotiasta laulajaa kuin hänen muu tuotantonsa. Laulaja myös esittelee levyllä monipuolisuuttaan. Siirappisista balladeista tunnettu Dion osoittaa kappaleessa Et je t'aime encore, että herkistely onnistuu myös ilman keinotekoisia makeuttajia. Kappale löytyy englanninkielisenä aiemmin samana vuona ilmestyneeltä Dionin albumilta One heart.
1 fille & 4 types -levyn jälkeen Céline Dion on julkaissut yhden ranskankielisen albumin ja kaksi englanninkielistä levyä. Vuonna 2007 julkaistu Taking chances on kansainvälistä soundia hakeva, teknisesti pätevä mutta jälleen kovin kylmäkiskoinen kokoelma amerikkalaisille hittilistoille sopivaa taustamusiikkia. Samana vuonna julkaistu ranskankielinen D'elles puolestaan on kunnianhimoinen albumi, jonka laulut on tehty ranskalaisten ja kanadalaisten naisrunoilijoiden teksteihin. Dionin kaksi uraa kulkevat siis edelleen täysin omia latujaan.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

79. Anggun: Au nom de la lune/Anggun (1997)

Kuuntele koko albumi Spotifysta ranskaksi tai englanniksi.
Indonesialaissyntyinen Anggun tuli tunnetuksi 1997-luvun loppuvuosina hitillään Snow in the Sahara. Anggun aloitti maailmanvalloituksensa Ranskasta käsin, jossa hänen ensimmäinen ranskankielinen albuminsa Au nom de la lune oli suuri menestys. Albumi julkaistiin samana vuonna kansainvälisille markkinoille englanninkielisenä versiona, joka sisälsi lisäksi cover-version David Bowien kappaleesta Life on Mars. Muuten englanninkielinen albumi on kanttaan myöten suora kopio alunperin Ranskassa julkaistusta albumista, joten tämä blogini kirjoitus käsittelee samalla kertaa levyn molempia versioita.

Vuosi 1997 oli minulle tärkeää aikaa. Olin saanut Vaasan yliopiston viestinnänopintoni gradua vaille päätökseen ja muutin kotikaupunkiini Tampereelle opiskellakseni Tampereen yliopistossa ranskaa. Samana vuonna muutin ensimmäiseen omaan kotiini ja tapasin tulevan vaimoni. Ranskanopintojeni ohella työskentelin Aamulehden ulkomaantoimitussa freelancerina. Töiden ja opiskelujen taustalla kuuntelin paljon radiota, ja yksi useimmin soineista kappaleista oli David Bowien alun perin tekemä Life on Mars, jonka esitti nyt eksoottisella äänellä varustettu Anggun. En sen paremmin tutustunut laulajaan, ennenkuin ranskalainen kirjeystäväni lähetti minulle hänen englanninkielisen albuminsa, jolta kyseinen kappale löytyi. Sain myös tietää levyn ranskankielisestä versiosta, jonka ostin pari vuotta myöhemmin Brysselistä.

22-vuotiaana Ranskaan muuttanut, aiemmin kotimaassaan Indonesiassa uraa tehnyt Anggun sai lentävän lähdön kansainväliselle uralleen. Ranskalainen huipputuottaja, mm. Céline Dionin ja Jean-Jacques Goldmanin kanssa työskennellyt Erick Benzi ihastui hänen ääneensä, ja tuotti hänen ensimmäisen ranskankielisen albuminsa Au nom de la lune. Aiemmin rokahtavampaa musiikkia äidinkielellään esittänyt laulaja yhdisti uudella levyllään eurooppalaista pop mainstreamia ja aasialaisia sävyjä. Yhdistelmä toimi, ja levy menestyi erinomaisesti ranskankielisissä maissa. Levyn ensimmäinen single La neige au Sahara oli vuoden soitetuin kappale Ranskan radiossa.
Menestyksen innoittamana albumi julkaistiin nopeasti myös englanninkielisenä nimellä Anggun. Sen suurimmaksi hitiksi nousi Ranskan tapaan Snow on the Sahara, ja Yhdysvalloissa albumi julkaistiinkin tällä nimellä. Toisena singlenä levyltä julkaistiin englanninkielisille markkinoille kappale A Rose in the wind, joka yhdistää hienosti 1990-luvun poptrendejä ja indonesialaisia sävyjä. Kappale antaa Anggunille myös mahdollisuuden osoittaa laajaa ääniskaalaansa.
Au nom de la lune -albumin kappaleista vastasivat pääasiassa tuottaja Erick Benzi ja toinen tärkeä ranskalainen lauluntekijä Jacques Veneruso, joka myöhemmin on tehnyt lukuisia hittejä muun muassa Céline Dionille.

Yksi levyn kauneimmista kappaleista on sen ranskankielisen version nimikappale Au nom de la lune, joka julkaistiin myös englanninkielisenä singlenä nimellä By the moon.
Vaikka tiedän monta artistia, jotka ovat levyttäneet sekä englanniksi että ranskaksi, en tiedä toista jonka urat olisivat kulkeneet yhtä rinnakkain. Anggunin ensimmäisen kansainvälisen albumin englannin- ja ranskankieliset versiot ovat kauttaaltaan samankaltaiset aina kansikuvaa ja cd-etikettiä myöten. Ainoana erona levyillä on niiden kieli sekä kappale Life on Mars, joka löytyy vain albumin englanninkieliseltä versiolta. Anggunin hieno versio tekee mielestäni oikeutta David Bowien alkuperäissävellykselle.

Kaksoisalbumikonsepti toimi hienosti ja Anggun oli 1990-luvun lopulla maailman myynein aasialaissyntynein artisti. Näinollen myös hänen kaikki neljää seuraavaa albumiaan on tehty samalla konseptilla, samanaikaisesti sekä ranskaksi että englanniksi. Valitettavasti näiden levyjen menestys ei ole aivan yltänyt Au nom de la lune ja Anggun -albumien tasolle.

Anggunilla on edelleen merkittävä rooli Ranskan poppiireissä. Tänä vuonna hänet on valittu edustamaan Ranskaa Eurovision laulukilpailuissa kaksikielisellä kappaleella Echo (You and I). Minä ainakin odotan ja toivon hänelle suurta menestystä ja paluuta maailman radioaalloille.

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

13. Céline Dion: D'eux (1995)

Kuuntele koko albumi Spotifyssa
Aiemmin vain äidinkielellään levyttänyt kanadanranskalainen Céline Dion iski kultasuoneen aloittaessaan englanninkielisen levytysuransa 1990-luvun alussa. Kolmen englanninkielisen, pääosin Yhdysvalloissa levytetyn menestysalbumin jälkeen Dion kääntyi ranskalaisen lauluntekijän Jean-Jacques Goldmanin puoleen, joka tuottajaparinsa Erick Benzin kanssa sävelsi ja tuotti albumin D'eux. Levystä tuli jättimenestys ympäri ranskankielistä maailmaa ja se on edelleen kaikkien aikojen myydyin ranskankielinen levy. Eikä syyttä, yhteistyö Dion-Goldman-Benzi toimii erinomaisesti, ja levy erottuu merkittävästi edukseen laulajan amerikkalaistuotoksista.

Suurimmalle osalle eurooppalaisista ensitapaaminen Céline Dionin kanssa oli huhtikuussa 1988, jolloin hän osallistui Eurovision laulukilpailuihin Sveitsin edustajana. Itse muistan ihmetelleeni miten 18-vuotiaalla laulajalla voi olla noin kantava ääni ja olinkin iloinen kun kappale Ne partez pas sans moi voitti kilpailut äärimmäisen jännittävän pisteenlaskun jälkeen.

Dion ei saanut voittokappaleesta suurta hittiä, mutta laulaja jäi kuitenkin mieleen. Kun nuori laulajatar pari vuotta myöhemmin aloitti englanninkielisen uransa, eurooppalaiset olivat valmiina ja ottivat hänet suosikikseen.

Dionin ranskankieliset levy eroavat englanninkielisistä kahdessa merkittävässä suhteessa. Ensinnäkin laulaessaan äidinkielellään Céline Dionilla on selkeästi enemmän tulkintavoimaa ja laajempi nyanssivalikoima, ja laulajan maneerit pysyvät paremmin aisoissa. Toiseksi levyjen soundi on selkeästi eurooppalainen. Jean-Jacques Goldmanin ja Erick Benzin tuotanto on selvästi tehty vanhan mantereen kohderyhmälle, toisin kuin siirapilla sokeroidut amerikkalaislevyt.
D'eux alkaa levyn suurimmalla hitillä Pour que tu m'aimes encore (="Jotta rakastat minua vielä"), joka osoittaa hyvin Dionin ilmaisuvoiman äidinkielellään. Laulaja on julkaissut kappaleesta myös englanninkielisen version, mutta se on huomattavasti laimeampi tulkinnaltaan.

Esimerkkikappaleiden valinta D'eux:ltä on huomattavan vaikeaa, sillä levy on laadukkaan tasainen. Dionin monipuolisuutta osoittaa Jean-Jacques Goldmanin kanssa duetoitu J'irai où tu iras (="Menen sinne minne sinäkin"), joka osoittaa siirappisiin balladeihin tottuneille kuulijoille, että Dion osaa myös rokata. Kappaleessa quebeciläinen laulajatar ja ranskalainen säveltäjä ylistävät maittensa ystävyyttä ja kulttuurien eroja ja yhtäläisyyksiä.

Goldmanin ja Dionin yhteistyö osoittautui niin hedelmälliseksi ja toimivaksi, että he tekivät tämän jälkeen yhteistyötä vielä kolmen levyn verran.

Levyn herkintä puolta edustaa J'attendais (="Odotin"), jolla Dion usein aloitti konserttinsa. Laulu todistaa, että pieni, on kaunista ja että mahtiballadeistaan tunnettu kanadalaislaulaja osaa olla myös aidosti ja hallitusti herkkä.
Suosittelen D'eux-albumia kaikille niille Céline Dionin musiikin ystäville, jotka eivät vielä ole uskaltautuneet tutustumaan laulajattaren ranskankieliseen tuotantoon. Rohkaisen myös niitä, jotka eivät Dionin amerikkalaislevyistä pidä, antamaan levylle mahdollisuuden. Saatatte yllättyä.