Näytetään tekstit, joissa on tunniste Josefin Nilsson. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Josefin Nilsson. Näytä kaikki tekstit

tiistai 25. kesäkuuta 2019

268. Chess på svenska (2002)

Kuuntele koko albumi Spotifysta
Abban Benny Anderssonin ja Björn Ulvausin yhdessä Tim Ricen kanssa kirjoittama Chess-musikaali on kulkenut pitkän matkan vuonna 1984 julkaistun original cast -albumin jälkeen. Syksyllä 2018 tämä matka johti Helsingin Svenska Teaterniin, jonka esittämä ruotsinkielinen versio perustui 2002 Tukholmassa ensi-iltansa saaneeseen versioon. Tukholman esitys julkaistiin myös CD:nä ja DVD:nä. 

Abba-fanina innostuin myös yhtyeen miesjäsenten säveltämästä Chess-musikaalista, jonka ensimmäinen inkarnaatio julkaistiin äänilevymuodossa vuonna 1984 (esittelin tämän konseptialbumin blogissani numerolla 20). Kylmän sodan aikana tapahtuvaan shakin maailmanmestaruuskilpailuun sijoittuva musikaali toimi levyllä erinomaisesti, mutta teatterilavalla onnistumiset ovat jääneet vähemmäksi. Alkuperäisen käsikirjoituksen puutteellisuutta kuvaa se, että musikaali juoni, henkilöt ja tapahtumapaikat ovat vaihdelleen produktiosta toiseen. Kappaleet ovat pääasiassa samoja, mutta niiden teksti, funktio ja joskus jopa esittäjä on saattanut vaihtua vuosien varrella.

Musikaali palasi "kotiin" vuonna 2002, jolloin Kristina från Duvemåla -musikaalin ohjaaja Lars Rudolfsson muokkasi käsikirjoituksesta oman versionsa Tukholman Cirkus-teatteriin. Alunperin Elaine Paigen esittämän Florencen roolin esitti Duvemåla-musikaalin tähti Helen Sjöholm. Laulujen tekstit ruotsinsi Björn Ulvaeus itse.
Ensimmäinen kohtaamiseni Chess-musikaalin kanssa oli, kun kuulin Elaine Paigen esittämän kappaleen Nobody's side television Hittimittari-ohjelmassa. Rakastuin kappaleeseen jo silloin eikä sen lumoa ruotsinkielinen versio himmennä. Helen Sjöholm ja suomalaisversiossa roolia esittävä Maria Ylipää onnistuivat kappaleen tunnetilojen esittämisessä hienosti, ja ruotsinkielisten versioiden nykyaikaiset sovitukset toimivat jopa alkuperäistä paremmin. Benny Anderssonin mukaan Helsingin versio kappaleesta oli paras mitä hän oli koskaan kuullut. Olen samaa mieltä, sillä kappale oli ehdottomasti myös Svenska teaternin esityksen huippukohta.

Helsingin produktio noudatti juoneltaan ja lauluiltaan hyvin pitkälle Tukholmassa esitettyä versiota. Ohjaaja Maria Sid oli saanut vapaat kädet muokata esitystä omien ajatustensa mukaan. Merkittävä muutos, ja tässä tapauksessa parannus, oli tuomarin roolin luonteen muuttaminen merkittävästi. Tuomarin esittämä The Arbiter -kappale oli alkuperäislevytyksen tarttuvimpia kappaleita, mutta Tukholman versiossa tuomari oli saanut pellen roolin, mikä valitettavasti pilasi kappaleen lähes kokonaan. Helsingissä tuomarin rooli annettiin Silva Lillrankille, joka palautti tuomarille siltä Tukholmassa riistettyä arvovaltaa ja tehoa. Tämä kuului myös itse kappaleesta, jonka Svenskan-versiosta ei valitettavasti löydy esimerkkitallennetta.
Kolmikko Andersson, Rice & Ulvaeus ovat vuosien aikana yrittäneet parantaa musikaalia säveltämällä siihen uusia kappaleita. Näistä onnistunein on New Yorkin esitystä varten tehty Someone elses story, jonka Helen Sjöholm ja Maria Ylipää lauloivat nimellä Inte jag. Broadwaylla kappaleen lauloi Judy Kuhn.
Chessin ruotsinkielisessä versiossa ensi-esityksensä sai kaksi kappaletta, jotka antoivat Svetlanan (Josefin Nilsson) ja Molokovin (Per Myrberg) sivurooleille enemmän luonnetta ja tilaa. Kappaleessa Han är en man han är ett barn pari vuotta sitten kuollut Josefin Nilsson pääsee purkamaan roolihahmonsa ja oman henkilökohtaisen elämänsä tuskan hienoon kappaleeseen. Musikaalin yllättävin kappale on Glöm mig on du kan, jossa Per Myrbergin esittämä tiukka KGB-agentti kertoo oman katkeran tarinansa siitä, miten hän joutui valitsemaan rakkauden ja poliittisen uran väliltä. Säkeistön melodia on peräisin julkaisematta jääneestä Abba-kappaleesta Just like that.
Tukholman, ja myöhemmin myös Helsingin Chess on rakennettu alkuperäistä versiota enemmän tarinan varaan, mikä on johtanut musikaalisiin kompromisseihin. Tämän lähestymistavan selkein "uhri" on yksi alkuperäisen musikaalilevytyksen suurimmista hiteistä One night in Bangkok, joka soi lyhyesti yökerhokohtauksen taustalla ja jota ei sisällytetty ruotsinkieliselle albumille lainkaan. Amerikkalaisen shakkimestari Freddyn bravuuri musikaalin ruotsalaisversiossa olikin jo vuonna 1984 vakuuttanut Pity the child, joka sai ruotsinkielisen nimen Vem ser ett barn. Helsingin produktiossa (jonka näin kahdesti) kappale osoittautui muuten pätevälle Glen Edelille liian vaativaksi palaksi. Anders Ekborg ja alkuperäislevytyksen Murray Head suoriutuivat kappaleesta sen sijaan kunnialla.
Vaikka meillä One night in Bangkok oli  Chess-musikaalin kappaleista tunnetuin, kaupallisesti menestynein raita alkuperäislevytyksellä oli Svetlanan (Barbara Dickson) ja Florencen (Elaine Paige) duetto I know him so well, joka vietti neljä viikkoa Britannian singlelistan ykkösenä. Kappale on hyvä esimerkki musikaalin jatkuvasta metamorfoosista. Alkuperäisversiossa Svetlana ja Florence pohtivat kumpikin tahoillaan rakkauttaan venäläiseen shakinpelaajaan. Broadwaylla kappale kuvasi yllättävää ystävyyttä kahden samasta miehestä kilpailevan naisen välillä. Tukholman ja Helsingin ruotsinkielisessä versiossa naiset vaativat kumpikin miestä itselleen.
Tukholman Chess på svenska oli ensimmäinen Chess-produktio 1980-luvun jälkeen jonka tuotantoon ja levytykseen maestrot Benny Andersson ja Björn Ulvaeus osallistuivat aktiivisesti. Se kuuluu selvästi vuonna 2002 julkaistulla cd-tallenteella, joka kilpailee parhaan Chess-äänitteen tittelistä alkuperäisen, 18 vuotta aikaisemmin julkaistun konseptialbumin kanssa. Kahdeksankymmenluvun mahtipontiset soundit ovat tehneet tilaa raikkaammalle ja nyanssirikkaammalle tulkinnalle, mutta yhtä kaikki erinomaisellee, yksityiskohtia vilisevälle sovitukselle. Helsingissä orkesterin koko oli puolet Tukholman ensemblesta, mutta Anders Eljasin (joka oli myös alkuperäisen 1984 sovituksen takana) uusi sovitus oli vaikuttava myös pienemmällä kokoonpanolla

Chess på svenskanin harkitun herkkää tyyliä kuvastaa ehkä parhaiten kappale Drömmar av glas, jonka hivelevän kaunis instrumentaaliosuus johtaa kiireettömästi musikaalin pääparin lemmenduettoon.
Parhaan Chess-äänitteen valitseminen vuoden 1984 ja 2002 julkaisujen välillä on turhaa. Artistit molemmilla levyillä ovat huippuluokkaa (Körberg esittää venäläisen shakinpelaajan roolin molemmilla levyillä), ja eroavaisuuksiensa ansiosta nämä kaksi levyä ennemmin täydentävät toisiaan kuin kilpailevat musikaalin ystävien suosiosta.

Helsingin Svenska teaternissa Chess oli jo kolmas peräkkäinen Andersson/Ulvaeus -musikaali, ja sen esitykset päättyivät valitettavasti jo keväällä 2019. Tämän, kuten aiemmin esitetyn Kristina från Duvemålan kohdalla odotan, että joku suomenkielinen teatteri tarttuisi tähän Abba-miesten klassikkomusikaaliin. 

Lue myös:

perjantai 24. toukokuuta 2013

169. Ainbusk Singers: Älska Mej / Lassie / Gunatt (single 1990/1991)

Gotlantilainen folk/popyhtye Ainbusk Singers sai Glenmarkin sisarusten jälkeen ensimmäisenä kunnian toimia Benny Anderssonin instrumenttina. Yhtyeen 1990-luvun alkupuolella julkaisemat kaksi laulua antoivat Anderssonille vaihtelua musikaali- ja kansanmusiikkituotantojen lomassa. Näissä kahdessa laulussa yhdistyvät Anderssonin lempeä sävelkynä, yhtyeen jäsenen kirjoittamat koskettavat tekstit ja Anderssonin tuotanto, joka selvästikin oli siirtynyt 80-luvun mahtipontisuudesta uuden vuosikymmenen hienovaraisempaan ilmaisuun.

Abban lopetettua toimintansa lauluntekijä-tuottajaparin Benny Andersson & Björn Ulvaeus työnjako selkiytyi. Andersson otti suuremman vastuun säveltämisestä ja tuottamisesta ja Ulvaeus keskittyi lauluntekstien tekoon ja musikaaliprojektien ohjailuun. Tämä työnjako realisoitui ensimmäisenä Kristina från Duvemala -musikaaliprojektissa, joka täytti koko 1990-luvun alkupuoliskon.

Saadakseen vaihtelua ja mahdollisuuden tuottaa perinteistä popmusiikkia Andersson aloitti yhteistyön gotlantilaisen Ainbusk singers -lauluyhtyeen kanssa, ja edesauttoi sen nousemista suursuosioon Ruotsissa. Neljän laulajan muodostama yhtye julkaisi Anderssonin Mono music -levymerkillä ensimmäisen albuminsa, jonka Andersson myös tuotti. Andersson myös sävelsi ja tuotti yhtyeelle hitit Lassie ja Älska mej, joihin tekstin kirjoitti yhtyeen jäsen Marie Nilsson Lind.
Lassie ei juuri olisi voinut enempää erota Anderssonin edellisen pop-projektin, Karin & Anders Glenmarkin Gemini-yhtyeen tyylistä. Benny Andersson korvasi 1980-luvun pompöösit syntetisaattorisoundit akustisilla soittimilla. Ruotsinkielisen laulun tarkoituksena ei ollut valloittaa maailmaa vaan tehdä miellyttävää käyttömusiikkia Ruotsin markkinoille. Siinä koirasta ja pienen lapsen yksinäisyydestä kertova laulu myös onnistui. Lempeä kappale nousi Ruotsin listaykköseksi jouluksi 1990.

Lassieta seurasi kappale Älska mig, yksinkertainen pianolle (jota säveltäjä itse soitti), jousikvartetille ja huilulle sovitettu rakkauslaulu, joka niin ikään iski ruotsalaisten sieluun nousten hitiksi alkuvuodesta 1991. Herkkä balladi on Benny Anderssonin koko uran kauneimpia kappaleita, ja nelijäseninen lauluyhtye onnistuu tulkinnassa erinomaisesti. Tähän lauluun en kaipaa lainkaan Agnethaa tai Fridaa laulamaan.
Ainbusk Singersin ja Benny Anderssonin tiet erkanivat tämän kappaleen jälkeen. Kuin huutomerkkinä lauseen päätteeksi Benny Andersson ja Björn Ulvaeus sävelsivät ja tuottivat vielä yhtyeen laulajalle Josefin Nilssonille sooloalbumin Shapes (jonka esittelin blogini alkuvaiheessa), joka edelleen on onnistunein B&B-parin poptuotos Abban jälkeen.

Kaksi Benny Anderssonin säveltämää Ainbusk Singers -kappaletta julkaistiin samalla singlellä vuonna 1993. CD-singleltä löytyy lisäksi kappale Gunatt, jonka tekemiseen Benny Andersson ei osallistunut.
Lue myös:

perjantai 21. lokakuuta 2011

17. Josefin Nilsson: Shapes (1993)

Kuuntele koko albumi Spotifyssa.
Josefin Nilsson on ruotsalainen laulaja, joka tuli tunnetuksi neljän naislaulajan muodostaman Ainbusk Singers –yhtyeen jäsenenä. Yhtye sai 1990-luvun alussa menestystä Abban Benny Anderssonin säveltämillä kappaleilla Lassie ja Älska mej. Yhteistyön innoittamana Andersson sävelsi ja tuotti Nilssonin soololevyn yhdessä lauluntekijäkumppaninsa Björn Ulvaeuksen kanssa. Vuonna 1993 ilmestynyt Shapes vastaa osaltaan kysymykseen, minkälaisen levyn Abba olisi tehnyt, jos se monien toiveiden mukaisesti olisi palannut yhteen 1990-luvulla.

Suurena ja naivina Abba-fanina en millään uskonut, että Abba ei vuoden 1982 viimeisten levyjen jälkeen enää palaisi yhteen. Vuosien kuluessa kuitenkin myös minä alistuin siihen tosiseikkaan, että uutta Abba-levyä ei ole enää tulossa. Harmitusta lievensi se, että Abban musiikin takana olleet Benny Andersson ja Björn Ulvaeus jatkoivat yhteistyötään, ja jatkavat sitä edelleen. 1980-luvulla syntyi musikaali Chess (johon palataan tässä blogissa myöhemmin) ja Glenmarkin sisarusduon kaksi Gemini-albumia. Parin kansanmusiikkilevyn jälkeen Andersson ja Ulvaeus tuottivat poplevyn Josefin Nilssonille 1990-luvun alkupuolella, ja popsävyjä löytyy myös 2000-luvun puolella syntyeillä neljällä Benny Anderssons Orkester -kokoonpanon albumilla.

Näistä lähimmäksi Abba-levyjen taikaa pääsee Josefin Nilssonin soololevy Shapes. Levyn tuottanut ja sävellyksistä vastaava Andersson ei häpeä ammentaa 70-80-lukulaisesta poppiperinteestä, ja levy jatkaakin lähes suoraan siitä mihin Abba viimeisellä singlellään Under Attack jäi. Kun vielä levyn muusikot ovat pääosin samat kuin Abba-levyillä, on vertailu Abba-levyihin suorastaan pakollista. (Katso video levyn tekemisestä täältä.)
Josefin Nilsson ei yritä kuulostaa Agnetha Fältskogilta tai Anni-Frid Lyngstadilta. Siinä missä Abban laulajilla oli kirkkaan melodiset äänet, on Nilssonilla lievän käheä ja arjen polttama ääni, joka sopii uusiin kappaleisiin erinomaisesti.

Levyn aloittava Surprise surprise hyvätuulinen peruspopkappale, joka laittaa levyn hyvin käyntiin. Kappale on hyvä esimerkki siitä, kuinka Andersson ei sovittajana mene kevyessäkään kappaleessa sieltä mistä aita on matalin. Levyn kappaleet sisältävät upeita sovituksellisia koukkuja, ja kappaleet ovat mielenkiintoista kuultavaa alusta loppuun.

Benny Andersson ja Björn Ulvaeus ovat tehneet yhteistyötä jo 60-luvulta asti. Shapes-albumilla työnjako oli entistä selvempi. Jo Abban aikana teksteistä vastannut Ulvaeus keskittyi pelkästään sanoituksiin ja osoittautui jälleen monitasoiseksi kirjoittajaksi. Levyn paras kappale We won’t be going anywhere kertoo ihmissuhteen salakavalasta hajoamisesta samalla tavoin kuin niin moni Abba-klassikko 70- ja 80-luvuilla.
Levyn abbamaisin kappale High hopes and heartaches julkaistiin levyn julkaisun jälkeen singlenä. Kappale on hyvä osoitus siitä, kuinka Andersson pystyi yhä rakentamaan tarttuvia sävelkulkuja. Tähän kappaleeseen on helppo kuvitella Agnetha solistiksi ja kolme muuta laulamaan taustoja.
Vaikka tämä levy on julkaistu Josefin Nilssonin nimellä, jää nuori laulajatar selkeästi levyllä sivurooliin. Päärooliin nousevat Anderssonin hienot melodiat ja niihin rakennetut mielikuvitukselliset sovitukset. Parhaiten nämä kaksi asiaa ovat tasapainossa levyn toisessa singlekappaleessa Where the whales have ceased to sing joka melodialtaan ei ole aivan parasta Anderssonia, mutta tarjoaa levyn rikkaimman sovituksen.
Tällä levyllä olisi ollut aineksia kansainväliseksi menestykseksi, mutta se menestyi Ruotsissa vain keskinkertaisesti, eikä herättänyt juuri lainkaan huomiota kotimaansa ulkopuolella. Shapes jäi ainoaksi Andersson-Ulvaeus-Nilsson yhteistyöksi, ja levyn julkaisun jälkeen Nilsson on jatkanut esiintymistään Ainbusk singersin riveissä ja näyttelijänä. Hän näytteli Svetlanan roolin Chess-musikaalin ruotsalaisversiossa.

Josefin Nilssonin ainokainen soololevy on noussut Abba-harrastajien keskuudessa kulttilevyn maineeseen. Levyn arvostusta on nostanut se, että siitä ei ole tehty uusia painoksia ja se on nykyään jo levyharvinaisuus. Tämä on todellakin harmi, sillä Shapes todistaa kiistattomasti, että Andersson/Ulaeuksen kultakynä ei himmentynyt Abban hajottua. Tämän lähemmäs Abbaa ei Abban hajoamisen jälkeen ole päästy.