Elton John on tullut tunnetuksi yliampuvista esiintymisasuistaan, suuresta kokoelmasta silmälasejaan ja räiskyvästä yksityiselämästään. Kun Elton julkaisi toisen albuminsa vuonna 1970, oli kaikki tämä vielä tulevaisuutta ja nuori laulaja-lauluntekijä-pianisti tunnettiin lähinnä kappaleestaan Your song. Tämä herkkä rakkauslaulu avasi suosion portit, ja albumi nousi listojen kärkisijoille sekä Britanniassa että Yhdysvalloissa. Esittäjänsä mukaan nimetty albumi on kuitenkin paljon enemmän kuin vain siltä löytyvä listahitti.
1980-luvulla
Elton John oli minulle nimenä tuttu, mutta hänen kappaleistaan tunsin vain muutaman.
Your Song,
Blue eyes ja
Healing hands soivat taustalla, mutta en sen enempää innostunut hänen tuotantoaan tutkimaan. En tarkalleen muista, miten Johnin nimetön läpimurtoalbumi löysi tiensä levysoittimeeni, mutta vahvana epäiltynä minulla on jälleen Tampereen kaupunginkirjaston mainio musiikkiosasto. Joka tapauksessa tämä albumi sai minut kiinnostumaan Elton Johnin muustakin tuotannosta, josta tosin en ole toista yhtä hyvää albumia löytänyt, vaikka John on niitä tehnyt jo yli 30.
Elton Johnin musiikkia kuunnellaan Suomessa lähinnä kokoelmalevyiltä, joita hänen musiikistaan on julkaistu reilusti toistakymmentä. Johnin tuotannon laajuuden tuntien on ymmärrettävää, että hänen albumikokonaisuutensa ovat jääneet hänen lukuisten hittiensä varjoon. Tämä on harmi, sillä varsinkin hänen 1970-luvulla tekemät levynsä ovat todellakin enemmän kuin niiltä löytyvien hittien summa.
Elton John -albumi aloitti nuoren laulajan voittokulun listoilla ja konserttisaleissa. Alku oli kuitenkin kankeaa. Levyltä ensimmäiseksi julkaistu single
Border song ei levymyyntitilastoja heilutellut, vaikka se on erinomainen gospelballadi täynnä energiaa.
Border song sisältää kaikki ne elementit, joista John tuli tunnetuksi hieman myöhemmin. Vahva, koristeellisiin pianokuvioihin perustuva melodia, runsas jousisovitus ja
Bernie Taupinin arvoituksellinen teksti. Kun kappaletta vahvisti vielä sielukas gospelkuoro, on mielestäni ihme ettei kappale herättänyt enempää huomiota.
Albumin toinen single kuitenkin avasi ovet. Your song oli tosin sijoitettu Yhdysvalloissa
Take me to the Pilote -singlen b-puolelle, mutta radiokanavat havaitsivat pian kummassa singlen kappaleista oli enemmän hittipotentiaalia.
On ihme, että vaikka tämä kappale on soinut radiossa satoja tuhansia kertoja viimeisten 40 vuoden aikana, ei levytys kuullosta lainkaan kuluneelta tai puhkisoitetulta. Nuoren Eltonin äänestä puuttuvat vielä ne maneerit, jotka aloivat rasittaa hänen musiikkiaan myöhempinä vuosina, ja levyn jousisovitus on klassisen kaunis.
Minulle Elton John on aina ollut paras balladeissaan, rokkaava Elton on jäänyt aina hyvin kaukaiseksi. Näitä kultaisia Elton John rakkauslauluja tällä albumilla on useita, niistä tosin monet ovat jääneet suurelle yleisölle varsin tuntemattomiksi. Yksi kauneimmista on
I need you to turn to, jonka
Lauluyhtye Rajaton versioi uusimmalla albumillaan. Vaikka yhtyeestä pidänkin, ei tuo esitys vedä vertoja tälle alkuperäisesitykselle.
Elton Johnin kakkosalbumi on hyvä muistutus ajasta, jolloin kukaan ei ollut kiinnostunut siitä, mitä hassuja vaatteita laulajalla oli konserteissa päällään, minkälaisia silmälaseja hän käytti tai minkälaista tämän supertähden sukupuolielämä oli. Vuonna 1970 Elton John tuli yleisön tietoisuuteen nimenomaan musiikillaan.
Neljäs esimerkkikappale albumilta on niin ikään balladi. Kappaleen sovittajalle on kuitenkin annettu tavallista enemmän vapauksia, ja välillä hurjaksi yltyvä jousiosasto uhkaa viedä huomion itse kappaleelta. Siinä se ei kuitenkaan onnistu,
Sixty years on on jälleen yksi hieno Elton John -sävellys (tekstin teki kuten aina Bernie Taupin), jota on turha hakea hittikokoelmilta.
