Alunperin Sonny & Cher -duon naisjäsenenä tunnetuksi tullut Cher on onnistunut pitämään itsensä pinnalla kuudella eri vuosikymmenellä. Minulle hänen tuotantonsa on jäänyt kuitenkin tuntemattomaksi muutamaa hittiä lukuunottamatta. Myös näyttelijänä kunnostautuneen Cherin yksi suurimmista hiteistä on vuonna 1987 julkaistu I found someone, rockballadi joka sopii erinomaisesti laulajan matalalle äänelle.
Ensimmäinen muistikuvani Cheristä oli elokuvassa Noidat, jonka menin katsomaan sisareni kanssa. Pian tämän jälkeen näin myös elokuvan Kuuhullut, jossa tyylikkäästi harmaantunut keski-ikäinen laulaja esittää leskeksi jäänyttä italianamerikkalaista naista, joka tasapainoilee tunteittensa kanssa, valitako turvallisen liikemies vai hänen kuumaverinen leipuriveljensä. Kuuhullujen Loretta on mahdollisimman kaukana siitä Cheristä, jonka näemme musiikkivideoilla ja levyjen kansissa. Elokuvassa näyttävä nainen uskaltautui esiintymään luonnollisen harmaantuneena ilman kiiltäviä vaatteita ja hehkuvaa meikkausta, joista hänet yleensä tunnetaan.
Laulajana Cher on taitava, mutta hänen teatraalinen alttoäänensä ärsyttää silti monia. Itsellenikin on toistaiseksi riittänyt yksi kokoelma-albumillinen Cheriä hyllyssäni, ja sitäkin kuuntelen yleensä vain kappale kerrallaan. Pieninä annoksina laulajan ylidramaattinen tulkinta on jopa nautittavaa.
Parhaimmillaan Cher onkin dramaattisissa rock-balladeissa, kuten Michael Boltonin sävellyksessä I found someone (jonka ensimmäisenä teki hitiksi niin ikään matalalta ja kovaa laulava Laura Branigan), joka sopii hänelle kuin nakutettu.
Minulle I found someone on parasta Cheriä, jota levylle on tallennettu, paljon parempi kuin kymmenen vuotta myöhemmin levytetty Believe, joka on Cherin suurin hitti. Dramaattinen melodia ja synkeä sovitus antavat laulajalle hienon mahdollisuuden esitellä laulutaitoaan.
Singlen b-puoli Dangerous times julkaistin a-puolen kappaleen tapaan Cherin nimettömällä albumilla. Myös tässä laulussa hyödynnetään Cherin dramaattista vibratoa. Kappale on helposti unohtuva, vaikka siinä on hyvätkin puolensa.
Tina Turnerin tapaan Cher on laulaja, jonka tuotantoa haluaisin tuntea paremmin. Edellämainittujen kappaleiden lisäksi minulle tulee Cheristä mieleen lähinnä hänen 1970-luvun ykköshittinsä Dark Lady (Suomessa tunnettu parhaiten Lea Lavenin tulkintana) ja Gypsys tramps and thieves sekä myöhemmät hitit Heart of stone ja If I could turn back time. Ehkä tämän laulajan 25 albumilta löytyy muitakin helmiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti